19. syyskuuta 2017

title=

Murskesäilöntä maitotilan apuna

26.2.2014 |Teksti: Eeva-Kaisa Pulkka |Kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka

W-Max 10 F -murskemylly on kustannustehokas ratkaisu viljan käsittelyyn. Kiuruvedellä Anne ja Jarmo Sisson tilalla murskemylly jauhaa suoraa säästöä. Tuoresäilötty vilja myös maistuu ja lypsättää hyvin.

Murskesäilöntä on paras ja kustannus­tehokkain vaihtoehto viljan käsittelyyn, puinnit voi tehdä kerralla eikä jälkiversonnan vihreistä jyvistä ole haittaa. Tähän tulokseen Jarmo Sisso on tullut jo yhden sato­kauden kokemuksella.

– Viime vuonna säästimme 15 000 euroa, kun viljaa ei kuivattu, Sisso laskee.

Murskevilja sopii myös hyvin aperuokintaan.

Syksyn 2012 puinteihin hankittu W-max 10F on täyttänyt Sissojen odotukset. Kaura on jauhautunut lehmille käyttökelpoiseen muotoon.

– Kauranjyvän riittävä rikkoutuminen oli suurin syy tämän myllyn hankintaan. Perinteisillä valssimyllyillä ei saa yhtä hyvää tulosta, isäntä sanoo.


Myös kaura rikkoutuu lehmille käyttökelpoiseen muotoon.
 

Sissot käyttävät myllyä sekä puintituoreen että kuivan viljan murskaukseen. Omien noin 50 viljahehtaarin lisäksi syksyisin ostetaan puintituoretta viljaa pystyyn myös muilta tiloilta. Ohra- ja kauralajikkeet valitaan siten, että kaikki ovat puitavissa yhtä aikaa.

– Urakoitsija hoitaa puimisen, poikamme Teemu ajaa kuormia ja minä käytän myllyä, Jarmo Sisso kertoo syksyn työnjaosta.

Murskevilja tulee kerralla valmiiksi koko talveksi.

Murskeviljan tavoitekosteus on Sissoilla 25–30 prosenttia, mutta kuivempaa ja märempääkin vilja voi välillä olla ilman suurempia ongelmia.

– Kuivempi vilja pyritään laittamaan pohjalle, jotta se säilyy, Jarmo Sisso lisää.

Murskeviljat säilötään kahteen laaka­siiloon, peitellään alus- ja päällys­muovilla ja painotetaan pyöröpaaleilla.

Vilja säilötään biologisella säilöntäaineella, happoa eivät Sissot aio myllyssään käyttää.

 

Näytekauhalla Teemu Sisso voi kesken murskauksen tarkistaa lopputuloksen.
 

Tehtaalla hyvä palvelu

Koska myllyllä jauhetaan vain viljaa, ei myllyn säätöjä ole tarvinnut juuri muutella. Samat säädöt ovat käyneet sekä märälle että kuivalle viljalle. Tuore­s­äilötty vilja riittää talvikaudeksi, kesäsyöttöön Sissot ostavat viljaa rekallisen kerralla.

Apevaraston siiloon kipattu vilja litistetään murskemyllyllä ja puhalletaan siilon seinän yli viereiseen siiloon.

– Rekallinen menee myllystä läpi kolmessa, neljässä tunnissa. Sillä vauhdilla murskauksen laatu säilyy hyvänä, Jarmo Sisso perustelee.

Märän viljan murskausvauhti on hieman hitaampi. Eniten vauhtia ja myllyn säätöjä sanelee Sisson mukaan kauran jyväkoko.

– W-max 10F -murskemylly on perinteistä valssimyllyä tehokkaampi ja myös kustannustehokkaampi, Sisso sanoo.

Kustannustehokkuuden Sissot laskevat perustuvan etenkin pitempään käyttöikään.

Kaatosuppilon lisäosan Sissot ovat havainneet hyväksi avuksi. Laajempi kaatosuppilo ei vaadi yhtä suurta tarkkuutta kauhan käsittelyssä.

Nelimetrisen elevaattorin Sissot valitsivat, koska siten murskattu vilja saadaan litistettyä suoraan seinämän yli viereiseen siiloon.

Ensimmäisen syksyn käytön jälkeen huoltopäivityksessä myllyyn asennettiin kaksi huoltoa ja puhdistusta helpottavaa aukkoa.

– Tehtaan palvelu on ollut erittäin hyvää, siellä asiakasta kuunnellaan, Sissot kiittelevät kotimaista valmistajaa.

Huoltoaukon kautta näkee hyvin koneen sisälle, ja puhdistus on helppoa.

 

Tarvittaessa rikkoutuneen osankin voi hakea tehtaalta nopeasti.

Perushuolloksi riittää kunnollinen rasvaus ja syksyllä märän viljan käsittelyn jälkeen perusteellinen puhdistus ja kuivaus.

– Pohjaruuvin kohdalla voisi ehkä olla vielä luukku puhdistusta varten, Sissot vinkkaavat. Kiilahihnan suojuksen Sissot tekisivät läpinäkyväksi esimerkiksi verkosta, jolloin pohjaruuvin pyöriminen olisi helppo tarkistaa varsinkin pakkasaikaan.

Voimanlähteeksi W-max 10F -murskemyllylle on riittänyt sadan hevosvoiman traktori.
 

Sopiva yhteiskoneeksi

Oman myllyn hankkimisen vaihtoehto olisi ollut ostaa viljan murskaus urakoitsijalta, mutta niitä ei lähialueilla juuri ole, joten puinti­urakoitsijan ja myllärin saaminen tilalle samaan aikaan olisi voinut olla liian haasteellista.

– Voisi ollakin hyvä yhdistelmä, jos samalla urakoitsijalla olisi sekä puimuri että tällainen murskemylly, Sisso pohtii.

Sissot eivät myöskään ole urakoineet myllyllään muille, vaikka se vetoaisan perässä kulkeekin. Töitä on isäntäparin lisäksi riittänyt myös Teemu-pojalle ja yhdelle työntekijälle omallakin tilalla.

– W-max 10F kävisi kyllä hyvin porukan koneeksi, kolmesta viiteen tilan yhteiseksi, Jarmo Sisso arvioi.

 

Murskevilja lypsättää

Anne ja Jarmo Sisson Marja-ahon tilalla 120 lehmän lypsykarja on ruokittu appeella marraskuusta 2012 saakka. Seosrehuruokintaan siirryttiin väkirehun hinnan nousun vuoksi, ja vaihto on tyydyttänyt tilanväkeä sekä työteknisesti että kustannusten osalta.

Lypsävien ape tehdään kerran päivässä säilö­rehusta, ohrasta, kaurasta, rypsistä sekä kivennäisestä ja vitamiineista. Talvella käytetään murskesäilöttyä viljaa, kesällä lämpenemisriskin vuoksi kuivaa viljaa murskattuna. Hiehoille ja umpilehmille tehdään oma seos joka toinen päivä. Appeen teosta ja jakamisesta vastaa perheen poika Teemu Sisso.

Emännän vastuulla ovat vasikat, lypsyllä isäntäpari on yhdessä.

Murskattu vilja tarttuu hyvin appeessa säilörehuun, eivätkä lehmät pysty erottelemaan jakeita.

– Murskevilja maistuu lehmille hyvin ja ne lypsävät sillä noin litran lehmää kohti päivässä enemmän, Sissot ovat huomanneet. Tilan keskituotos on noin 9 000 litraa.

Vuonna 2003 rakennetussa pihatossa siirtyminen aperuokintaan onnistui vaivattomasti, sillä pöytä on valmiiksi riittävän leveä ja läpiajettava.

– Suorat, yksinkertaiset linjat eikä ylimääräisiä laitteita, niin häiriötilanteiden riski on pienempi, Jarmo Sisso linjaa.

Murska W-max 10F

  • soveltuu kaikille viljoille kuivana ja puintikosteana, myös maissi, herne ja härkäpapu
  • useita eri kiekkovaihtoehtoja
  • hiertävällä litistystekniikalla hyvä tulos
  • kapasiteetti maks. 20 t/h (teho riippuu viljalajista ja kosteudesta)
  • nostolaitesovitteinen tai vetoaisalla varustettu
  • voimansiirto 1 000 rpm
  • litistysasteen säätö helppo, huoltokohteet hyvin esillä
     

 

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa