20. marraskuuta 2017

title=

Bettina-kaura haastaa kilpailijat

1.11.2013 |Teksti: Erkki Holma |Kuvat: Erkki Holma

Satoisuus ja viljelyvarmuus ovat vakuuttaneet kuutamoviljelijä Kalle Kankaanpään Bettina-kauran paremmuudesta. Kaura pitää hyvin pintansa kasvitauteja vastaan.

Kalle Kankaanpää on toisen polven siemenviljelijä Humppilassa. Peltoalaa on 37 hehtaaria ja kaikki ovat siemenviljelyksiä: moni­tahoista ohraa, Bettina-kauraa ja timoteita. Timoteita on kolmannes pinta-alasta.

Bettinaa Kalle viljeli ensimmäisen kerran 2012. Silloin 15 hehtaarin alalta keskisato oli ennätykselliset 6 600 kiloa. Vuoden 2013 satoa pienensi kuivuus. Savipelloissa oli isoja kännykän nieleviä halkeamia, mutta vajaan 5 000 kilon satoa Kankaanpää kuitenkin heinäkuun lopulla vielä uskalsi odottaa.

Bettina-kaura on jo pitempään viljelyssä olleen, ja myöhäisen Belinda-kauran haastaja: Bettina on päivän verran aikaisempi, korrenlujuus on hyvä ja hehtopaino on Belindaan verrattuna hiukan parempi. Bettina sopii ominaisuuksiltaan niin suurimokauraksi kuin rehukauraksi. Mutta Bettina on ennen kaikkea satoisa lajike. Sen on Kankaanpääkin ehtinyt kokea.

Kuutamoviljelijä

Kalle Kankaanpää on kuutamoviljelijä: työt tehdään iltaisin ja loma-aikoina. Hän on ammatiltaan autonasentaja ja taidoista on hyötyä myös tilan pidossa: koneiden korjaukset Kankaanpää tekee itse.

– Tilan peltoala on sen verran pieni, että työt ehtii hoitaa päivätöiden jälkeen. Toisaalta työ rajoittaa viljeltäviä kasveja: syysviljaa ei voi ottaa ohjelmaan, koska loma-aika on elokuussa, ja rypsiä ei uskalla yrittää sen takia, että kasvinsuojelun otollisin aika voi sattua siihen aikaan päivästä, kun on oltava muualla töissä.

Muokkauskoneita on Kankaanpään siemenviljely­tilalla täysi paletti: on aurat, kultivaattori ja äes. Kauramaan syysmuokkaus oli tehty kyntöauroilla sen takia, että vuonna 2012 oli märkä syksy ja kultivaattorilla muokkaus ei kerta kaikkiaan olisi onnistunut –
ei märkyyden eikä suuren olkimassan takia.

– Kyntö juuri ja juuri kävi. Muokkaustapa valitaan kelien mukaan, ja jos viljalaji vaihtuu, pelto on pakko kyntää. Lautasmuokkaintakin on tehnyt mieli kokeilla. Sänkimuokkauksella voi idättää puintitappio­jyvät ja kynnöllä haudata oraat viilun alle.

Kestävä kaura

Lannoituksena Bettina sai keväällä 2013 sata kilogrammaa typpeä. Edellisenä vuonna typpimäärä oli 10–15 kiloa suurempi, mutta sateinen syksy pani kauran lakoon ja Kankaanpää ajatteli, että toista lakovuotta hän ei halua kokea.

– Vuonna 2013 olisi typpimäärä saanut olla isompi, mutta kuka nuo säät osaa etukäteen ennustaa.

Rikkatorjuntaan Kankaanpää käytti Cantoria ilman mitään terästeitä, tautitorjuntaan pienen annoksen Prosaroa ja muutamalle hieman lakoherkälle lohkolle käytettiin laontorjuntaa.

Kasvusto oli puhdas rikkakasveista. Kesän 2013 kuivuudesta johtuen ilman laontorjuntaakin olisi nyt hyvin pärjätty eikä kaura yleensäkään ole kasvi­taudeille kovin arka.

Viljelyvarmuus kunniassa

Vuonna 2012 kauran puintiin päästiin vasta 6.–9. syyskuuta.

– Jos silloin ei olisi kauraa saatu puitua, puimatta se olisi jäänyt.

Tänä vuonna Kankaanpää odottaa pääsevänsä puimaan Bettinaa elokuun puolivälin jälkeen. Heinäkuun lopulla on kasvusto alkanut jo selvästi vaaleta.

Bettina-kauraa Kalle Kankaanpää haluaa viljellä jatkossakin juuri sen satoisuuden ja viljelyvarmuuden takia.

 

Taulukosta ilmenee selkeästi Bettinan satoisuus. Se on jopa paljon viljeltyä Belindaa satoisampi ja kuitenkin sitä hieman aikaisempi.

 

 

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa