20. marraskuuta 2017

title=

Brando-kevätrapsi – potentiaalia korkeaan öljykasvisatoon

28.11.2012 |Teksti: Raimo Nordman |Kuvat: Raimo Nordman

Brando-hybridikevätrapsi on nyt ensimmäistä vuotta viljelyssä Tero Kuljun pelloilla Pöytyällä. Kevään vaikeuksista huolimatta näyttää kasvusto hyvältä ja sato-odotukset ovat korkealla, kunhan vain syyskesän sää riittää kasvuston tuleennuttamiseen. Puinnissa askarruttaa myös, pitäisikö puimurissa olla pystyterä kasvuston aukaisemiseksi.

Tero Kulju viljelee koti­tilaansa Huittisten Vampulassa ja vaimonsa ­kotitilaa Pöytyällä. Oman noin 70 peltohehtaarin lisäksi viljelyssä on vuokramaita reilut 20 hehtaaria.

Maanviljelyn ohella Tero käy palkkatyössä Vihervakka Oy:ssä, jossa hän päivittäin työskentelee siemenasioiden parissa.

Miksi rapsia?

Kevätrypsin satotaso ei tyydyttänyt. Viime vuonna sato rapsilla oli hyvä, joten viljelykokeilua piti jatkaa. Keväällä kylvettiin Brando-rapsi syksyllä kynnettyyn maahan. Lannoitteena annettiin Biovakan­ humus­lannosta 4. toukokuuta niin, että typpimääräksi tuli 80 ­kilogrammaa hehtaarille. Samana päivänä pelto äestettiin. Äestyksen jälkeen tuli pieni sade, ja lohkot äestettiin uudelleen seuraavana päivänä.

Kylvö tehtiin 6. toukokuuta pneumaattisella suorakylvö­koneella. Tavoitteena oli kylvää 160 kappaletta itäviä siemeniä neliömetrille, mutta siementä meni vain 130 kappaletta neliölle. Kylvöjen päälle tuli vajaan viikon sisällä noin 40 millimetrin sade, ja savinen maa kuorettui. Todelliseksi kasvitiheydeksi jäi noin 60 tainta neliömetrille. Kylvön yhteydessä annettiin starttityppeä 27 kilogrammaa hehtaarille.

Ensimmäinen kasvinsuojelutoimenpide tehtiin 19. toukokuuta ruiskuttamalla lohkojen reunat kirppojen torjumiseksi Kestac 50 EC-valmisteella. Tämän jälkeen kirppoja torjuttiin vielä kolmella ruiskutuksella, jotka tehtiin 4–5 päivän välein koko alalle. Kaikki kirpparuiskutukset tehtiin Kestacilla.

– Aine oli tarkoitus vaihtaa, vaihto jäi tekemättä ja resistenssiriskin kasvu huomioimatta, pohti Tero Kulju.

Kasvusto sai viimeisen kirpparuiskutuksen yhteydessä kolme litraa hehtaarille öljykasveille tarkoitettua Yaran Brassitrel FL -hivenainevalmistetta.

Rikkakasvintorjunta onnistui

Rikkakasviruiskutus tehtiin Galeralla ja Dassoil-kiinnitteellä 9. kesäkuuta. Seuraavana päivänä tehtiin ensimmäinen kuoriaistorjunta Decis-valmisteen kanssa. Seuraava kuoriaistorjunta viivästyi sateiden johdosta, ja se tehtiin vasta 21.6. Mospilanilla. Kolmaskin ruiskutus tarvittiin, se tehtiin 30. kesäkuuta käyttäen taas Decis-valmistetta. Samana päivänä kasvusto sai myös rikkilannoitteen, jossa tuli 20 kilogrammaa hehtaarille typpeä ja 32 kilogrammaa hehtaarille rikkiä.

Viimeinen kasvinsuojelutoimenpide oli 8. heinäkuuta tehty pahkahomeen torjuntaruiskutus Sportakilla – 1,5 litraa hehtaarille.  

Kasvinsuojelu onnistui. Rikkakasvit eivät kasvustoa haittaa, vaikka hiukan on pillikettä ja lutukkaa. Joitakin pahkahomelaikkuja varsista löytyy, mutta tilanne ei näytä pahalta.

Tero Kulju uskoi elokuun alkupuolella, että kaikki panostus on ollut kannattavaa. Ilmajoella tehtyihin kasvutiheyskokeisiin luottaen hän kertoi uskaltaneensa nämä toimenpiteet harvaan kasvustoon tehdä. Pelto on täysi ja lituja paljon. Kukinta kesti 32 päivää, puinti ajoittuneen syyskuun lopulle.

– Satopotentiaalia hybridirapsissa näyttää riittävän toimenpiteiden sattuessa nappiin ja taimitiheyden ollessa riittävä, arveli Tero Kulju.

 

 

Siemeniä oli tulossa, mutta vielä elokuun alkupuolella aivan vihreitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Brando-kevätrapsikasvusto oli vahvaa ja pitkää Tero Kuljun viljelyksellä.

 

 

 

 

 

 

 

Brando-kevätrapsi

  • Satoisa hybridi
  • Suositeltava kylvösiemenmäärä 150–190 kpl/m2, yksi kylvöyksikkö riittää 1,1–1,4 hehtaarille
  • Nopea taimettumaan
  • Suuri öljy- ja valkuaissato
  • Hyvä laonkestävyys
  • Kasvuaika 112 päivää, on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä
  • Lämpösumman tarve 1144 astetta
  • Tällä kaudella myyntiin tulee myös uutuus hybridikevätrapsi Majong

 

 

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa