19. syyskuuta 2017

title=

Jämäkkä kotimainen

4.11.2014 |Teksti: Riitta Niskanen

Muhoslainen Jorma Keränen hankki luomumaatilalleen uuden pihaton pari vuotta sitten. Tarkan harkinnan jälkeen voiton vei Weckmanin kylmäpihatto. 

Jorma Keränen isännöi Maatila­yhtymä Alaketoa, josta hän omistaa yhdessä Seija-vaimonsa kanssa puolet. Toinen puoli tilasta on poika Veli-Jaakon omistuksessa. Tila on ollut luomutilana jo vuodesta 1997 lähtien.

 – Vaimo opiskeli silloin agrologiksi ja innostui luomusta. Ajattelimme, että pellot kasvavat ilman kalliita keinolannoitteita karjanlannalla ja teimme luomusopimuksen, Keränen kertoo.

Nykyisin tila tuottaa sekä luomumaitoa että luomupihvi­vasikoita. Uusi Weckman-kylmäpihatto on rakennettu ­Charolais-rotuiselle lihakarjalle. 

– Vasikat kasvavat emojen mukana 4–6 kuukautta. Sen jälkeen ne vierotetaan ja lähetetään A-Tuottajien kautta toisille luomutiloille kasvamaan. 
23 metriä leveään ja 48 metriä pitkään pihattoon mahtuu luomusääntöjen mukaan 60 emolehmää, niiden vasikat ja pari siitokseen tarvittavaa sonnia. 

Pihatto räätälöitiin tarpeiden mukaan

Keräset hankkivat uuden pihaton paikallisesta K-maataloudesta. Halli valmistui syksyllä 2012. 

Pihaton sisätilat ovat helposti muunneltavissa, joten tarvittaessa voidaan esimerkiksi poikivat eläimet eristää muista.  

– Kesällä pihatossa oli kolme laumaa: kaksi sonneille ja kolmas nuorille hiehoille. Nyt hallissa ovat viime päivinä poikineet emolehmät vasikoineen, Jorma Keränen esittelee.

Työt pihatossa hoituvat rakennuksen pituussuunnassa ja räätälöityjen ratkaisujen ansiosta varsin sujuvasti. Hallin päissä olevat oviaukot on sijoitettu reunassa olevan ruokintapöydän, kahden lantakäytävän ja kolmen makuuparsirivin mukaan.

– Hallin oviaukkojen paikat oli mahdollista sijoittaa tarpeen mukaan. Pihaton päissä on kolme ovea ja sivustalla kaksi ovea eläinten jaloittelualueelle. 

Oviin valittiin liukuovien sijaan kätevä pressuratkaisu. Pressu­ovista on helppo kulkea työkoneilla. Oven verkko-osan läpi tuuli pääsee kulkemaan esteettä eikä pullista pressua ”purjeeksi”.

Tukeva teräshalli lautaverhouksella

Pihattoa valitessaan Keräset vertailivat eri valmistajien vaihto­ehtoja ja kävivät katsomassa muiden viljelijöiden ratkaisuja. Weckmanin hallin ratkaisevia etuja olivat muunneltavuuden lisäksi pihaton kestävä rakenne ja hyvä hinta–laatu-suhde.

– Pihatto on kokonaan teräs­rakenteinen. Me otimme myös teräksiset katto-orret. Vaihtoehtona olivat puuorret, mutta tässä ollaan kuitenkin eläintilassa, jossa syntyy kosteutta. Eipä ole puuta lahoamassa, Jorma Keränen sanoo.

Vaativissa oloissa isäntä arvostaa myös Weckmanin hallin teräspalkkien pintakäsittelyä. Palkit on maalattu  sisäpuoleltakin.

Pihaton ulkoverhoukseksi Keräset halusivat laudoituksen. Toinen vaihtoehto olisi ollut pelti.

– Tämä on periaatekysymys. Mielestämme rakennusten seinien pitää olla lautaa. Kaikki muutkin tilan rakennukset ovat lautaverhoiltuja. Meistä se on hyvännäköinen. 

Pihaton seinät ovat puna­mullalla maalatut ja umpilaudoitetut. Aluksi seiniin suunniteltiin myös ikkuna-aukkoja, mutta ajatuksesta päätettiin luopua. Pihattoon pääsee valoa katossa olevien pleksiaukkojen läpi.

Rakennuksen yleisvaikutelmaa keventävät seinien yläosan raot, joiden kautta ilma pääsee kiertämään. Lisäksi hallin katolla on tuuletusharja.

– Ilmanvaihto toimii hyvin ja ilman koneita, Keränen summaa.

Hyvillä ohjeilla on helppo rakentaa

Jorma Keräsen kokemusten mukaan Weckmanin pihatto oli todella helppo ratkaisu. Halli toimitettiin valmispakettina eikä tehtaalle tarvinnut toimittaa mitään piirustuksia.  

– En edes kysynyt hallin asennuspalvelua. Sitä ei tarvittu. Weckmanilta tulivat niin yksityiskohtaiset ohjeet, että pystytys onnistuu tee-se-itse-mieheltä ilman ammattimiesten apua, hän toteaa.

Ennen hallin pystyttämistä urakoitsija valoi pilarianturat, niiden välisen umpisokkelin sekä lattian, lantakäytävät ja muutaman matalan betoniseinän. Lantakäytävät myös asfaltoitiin ennen kehän asentamista.

Hallin kehien nostamiseen meni muutaman miehen porukalta vajaa päivä. Sen jälkeen kaksi kirvesmiestä asensi katto-orsia paikoilleen viikon ajan. Loivan peltikaton laitossa kului viisi päivää ja laudoituksiin hallin sisällä ja ulkopuolella kaksi viikkoa. Pihatto oli käyttö­valmis kuukaudessa.

– Lopuksi tein itse vielä parret ja sähkömies veti halliin sähköt, Jorma Keränen täydentää.

Talvioloista hyvät kokemukset

Kahden vuoden aikana viljelijäperheen kokemukset uudesta pihatosta ovat olleet positiiviset. Työnteko hallissa on sujunut mainiosti. 

– Ainoa asia, jonka ehkä tekisin nyt toisin, on juomapisteiden paikat. Nyt ne vievät yhden ruokinta­paikan. Muuten kaikki ratkaisut ovat osoittautuneet hyviksi, Keränen toteaa.

Kahdesta talvestakin on selvitty mainiosti.

– Pelkäsimme, että talvella voisi lunta tulla seinänraoista sisälle. Mutta ei vähääkään, vaikka ollaan ihan aavalla. Ainoastaan pressu­ovien verkko-osasta on päässyt lunta jonkun verran. Siitäkin on selvitty lakaisemalla.

 

Kylmäpihatto WSP

  • Uppomaalattu kotelopalkkirakenteinen teräskehä
  • Kuuden metrin kehäjako sopii hyvin parsimitoitukseen, tehokas tilankäyttö
  • Tuulettava harja ja katossa teräsorret
  • Katon kaltevuus 15 astetta
  • Soveltuu hyvin puuverhottavaksi

 

Asiakkaan velvollisuudet

  • Asennusporukan hankinta/palkkaaminen
  • Viranomaisten vaatiman pääsuunnittelijan sekä vastaavan työnjohtajan palkkaaminen
  • Asemapiirustustuksen ja perustus­suunnitelman tilaaminen pää­suunnittelijalta
  • Halliin tarvittavan puutavaran hankkiminen
  • Pakkauksen mukana toimitettavien varastointi­ohjeiden noudattaminen

 

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa