19. syyskuuta 2017

title=

Lämpöjärjestelmä suomalaiseen tarpeeseen

9.2.2016 |Teksti: Hannu Koivisto |Kuvat: Hannu Koivisto

Lämpökeskusvalmistaja Biofire Oy suunnittelee lämpöjärjestelmänsä kotimaisen energian tarpeeseen. Uusin polttotekniikka palvelee asiakkaita maatiloista kaukolämpölaitoksiin. 

Tarinan kulku on samankaltainen kuin monen muun suomalaisen yrittäjän: 80-luvulla Reijo Santala alkoi kehitellä energianpolttotekniikkaa omiin tarpeisiinsa. Kehittely vei mennessään, ja yhdeksänkymmentäluvun taitteessa Santala ryhtyi kokopäiväiseksi poltinvalmistajaksi. Ensimmäinen poltin omaan käyttöön oli valmistunut neljä vuotta aikaisemmin. 

Vuonna 2003 perustettiin Biofire Oy Palokärki-polttimen valmistamisen ja markkinoinnin ympärille. Biofire on saavuttanut merkittävän jalansijan kotimaisena poltinvalmistajana. Reijo Santala toimii Biofiren toimitusjohtajana – tosin kokemus kattaa koko alan kirjon kattilan hitsauksesta lähtien. 

Palokärki-palopään kehittänyt Reijo Santala näkee turpeessa ja hakkeessa paljon energiataloudellisia mahdollisuuksia ja kansantaloudellista hyötyä. 

Pitkäaikaista säästöä

Kotimainen energia on Reijo Santalalle sydämen asia, eikä syitä tarvitse kaivaa kaukaa: Biofire Oy sijaitsee Kauhajoella, Nummijärven kylässä – keskellä vahvaa turvetuotantoaluetta. Alue on metsiä täynnä ja viljankuivureissa yleistyy vauhdilla viljapohjaisen kuivausjätteen poltto. 

Turpeen hyödyntäminen polttoaineena on ollut Santalan mukaan kehittävää:

– Jos poltin pelaa turpeella, niin se pelaa myös hakkeella, mutta hakkeella toimiva poltin ei välttämättä pelaa turpeella.

Investoinnin takaisinmaksuaika saadaan näyttämään juuri sellaiselta kuin halutaan. Öljylämmityksen kustannukset näkyvät suoraan laskussa, mutta kotimaisen energian hintaa voidaan laskea tilakohtaisesti monella tapaa. Esimerkiksi hakekuution hintaan vaikuttaa moni tilakohtainen asia: Mikä hinta lasketaan omalle työlle ja rangan korjuun koneketjulle?     

Puuenergiaan siirtyminen on iso investointi, mutta öljytekniikkakin maksaa. Kotimaisen energian investointituki (30 prosenttia) kannustaa satsaamaan kotimaiseen energiaan. Joka tapauksessa lämmityslaskusta syntyy pitkäaikainen säästö: Reijo Santalan laskee, että hakettaminen maksaa noin 4 euroa per kuutio. Irtohakekuution hinnaksi muodostuu noin 8 euroa. Jos rangasta saatavan kiintokuution hinta on 20 euroa, irtohakekuution hinnaksi muodostuu 12–15 euroa. Summa elää sen mukaan, mitä lasketaan omalle työlle. Suurin energiasäästö syntyy viljankuivauksessa, jossa esipuhdistusjätteestä syntyy ilmaista energiaa. Myöskään metsänhoidollista merkitystä ei ole syytä vähätellä. 

Taloudellisempaa ja tarkempaa

Nurmossa sijaitsevalla Saarikoski Farmin 5 500 neliön broileriemokasvattamolla kotimaista polttoainetta on käytetty pitkään. Edellinen, 12 vuotta vanha ja pieneksi käynyt lämpölaitos uusittiin hiljattain uuteen Biofiren toimittamaan pakettiin.

Uusi lämpökeskus toteutettiin kahtena konttina. Polttoainevarastona toimii 100 kuution kontti, jonka vieressä on täysautomaattinen lämpökeskus, joka toimitettiin paikalleen valmiina pakettina.Tilan isännän Jari Saarikosken tehtävänä oli vain pohjan valaminen. 

Saarikoski kertoo tekniikan kehittyneen vuosikymmenen aikana paljon eteenpäin. 

– Biofiren älykäs ohjausjärjestelmä on huomattavasti monipuolisempi kuin vanha lämpölaitos oli. Myös automaattinen nuohous ja palopään puhdistus toimivat vanhaa järjestelmää tehokkaammin, Saarikoski vertailee. 

Asiakkaan tarpeisiin räätälöity automatiikka on lisäksi taloudellisempaa ja tarkempaa. 

Konttitekniikka ei Saarikosken mukaan tule sen kalliimmaksi kuin rakennus, mutta se voidaan myydä eteenpäin hyvällä hinnalla, jos laitos uusitaan. 

– Rakennus saa yleensä purkutuomion, Saarikoski huomauttaa. 

Optimaalista palamista

Polttoaine siirtyy varastokontista polttokontin välisäiliöön ultraäänianturin pyynnöstä. Leutona aamuna tehoja ei paljon tarvita. Kun laitteisto pyytää lisää lämpöä vesikiertoon, poltin muuttaa hakkeen kohisevaksi kuumuudeksi. 

Polttotekniikka on supistettu pieneen, hygieeniseen pakettiin.

Teho säätyy automaattisesti ja portaattomasti muuttamalla polttoaineen syöttöä ja ilman määrää tarkasti säädetyissä arvoissa. 

Polttotehoa säätelevät happianturit. Ilman ja polttoaineen tehosuhde pysyy optimaalisena koko palamisen ajan. Takatulen vaaraa ei ole, koska järjestelmä on alipaineinen. Palaminen tuottaa energiaa ja hiukan tuhkaa. Nykyaikaisilla laitteilla savua ei juuri synny eikä lämpöä syötetä harakoille. Savupiipusta leijailee vain pieni vesihöyrykiehkura. 

Polttoprosessin jälkeen hiukkaset seulotaan vielä syklonilla talteen. Hiukkaset poistuvat automaattisen tuhkanpoiston mukana. 

Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu

– 95-prosenttisesti kotimainen toimitus on suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu, kertoo Biofiren varaosatoimituksista vastaava Kari Santala. Jos tekninen ongelma yllättää, puhelinneuvonta auttaa. Puhelin on Bioforellä auki virka-ajan ulkopuolellakin.

Varaosiakaan ei tarvitse odotella, sillä tavara lähtee Nummijärveltä liikkeelle yleensä saman päivän aikana. Reijo Santala kertookin Biofiren markkinaosuuden perustuvan hyvään laatuun ja luotettavuuteen. 

– Pyrimme olemaan sanamme mittaisia.

 

Biofire oy
Biofire valmistaa ja markkinoi yhteistyössä K-maatalouden kanssa kotimaisella polttoaineella toimivia lämpölaitosjärjestelmiä.
Biofiren laitteilla voidaan muuttaa hake, palaturve, puupohjainen enrgiamurske, pelletit ja viljat lämpöenergiaksi.
Laitteiden teholuokat alkavat hakelaitteissa 60 kilowatista 4 megawattiin. Tuotevalikoimassa myös pellettipoltinjärjestelmät (30–4 000 Kw).

 

Saavitäytöstä täysautomatiikkaan
Loimaan K-maatalouden konemyyjä Risto Peltola on seurannut hakelämmityksen kehittymistä vuosikymmenten ajan. 
Jos aikaisemmin on touhuttu saavitäyttöisen hakekattilan tai klapien kanssa, siirtyminen nykyaikaiseen hakejärjestelmään on helppo päätös. 
– Myyjän ei kuitenkaan saa antaa liian helppoa kuvaa: Bioenergia ei ole aivan yhtä helppoa, kuin öljyn käyttäminen. Työlle saa kuitenkin palkan aina, Peltola toteaa.
Lämmitysjärjestelmässä on Peltolan mukaan kyse pitkäjänteisestä jutusta.
– Mitä isompi on energiantarve, sitä kannattavampaa hake- tai turve-energian käyttö on. Monella tilalla öljyä palaa 20 000 tai 30 000 litraa vuodessa.
Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa