21. lokakuuta 2017

Arild-ohra

Paljon kiloja ja paljon valkuaista

9.10.2017 |Teksti: Erkki Holma |Kuvat: Erkki Holma

Rehuohrasta valtaosa käytetään rehuksi ja silloin lajikkeelta odotetaan kiloja, runsasta valkuaissatoa ja vielä korkeata hehtolitrapainoa. Uusi Arild-ohra tarjoaa nämä ominaisuudet ja kuuluu sen lisäksi vielä aikaisimpiin kaksitahoisiin ohriin.

Parin viljelijän kokemukset menneeltä kesältä ovat samansuuntaisia koetulosten kanssa. Kyllä possu lihoo tällä ohralla. Pekka Knuuti Loimaalla viljeli menneenä kesänä Arild-ohraa 35 hehtaarin alalla. Kun tiheään kasvustoon yhdistyi pitkä tähkä, sato-odotukset olivat korkealla. Lajike valikoitui hänen viljelyynsä juuri rehuohralle keskeisten ominaisuuksien ansiosta: satoisa, iso valkuaissato, korkea hehtolitrapaino. Aikaisuus on erityisesti myöhäisenä kasvukautena hyvä lisäominaisuus. Esimerkiksi Tippleen verrattuna Arild on viikon verran aikaisempi ja se on tällaisena syksynä paljon. Arild on myös isojyväinen.

Arildin esikasvina oli Knuutilla kevätrapsi. Osa ohrasta kylvettiin suoraan rapsin sänkeen ja osa muokattiin keväällä kiekkomuokkarilla. Kyntöä Knuuti ei pelloillaan käytä.

– Loimaan hiesusaville sopii perusmuokkaimeksi kultivaattori, jolla kuitenkin ajetaan tarvittaessa jopa 25 cm syvyyteen.

Viljankiertoa katkaisevat herne, kevätrapsi ja nurminata. Ohran lisäksi tilalla viljellään syysvehnää.

Lannoitus on annettu ohralle kahdessa erässä, kylvön yhteydessä se sai typpeä 104 kg/ha ja toisella kerralla 36 kg/ha.

– Typpilannoitus on tapissa, mutta isoa satoa ei saa ilmaiseksi.

Kasvintautien torjunta on annettu kertaruiskutuksella, samoin laontorjunta. Peltojen pH on yli 6,5 ja siitä johtuva mangaanin puute antaa aiheen käyttää lehtilannoitteita.

Elokuun alkupäivinä ohran alalehdillä oli jo havaittavissa tauteja, mutta ylimmät kolme lehteä olivat terveitä.

Knuuti ei usko ohran lakoutumiseen, sen verran vankka Arildin korsi näyttää olevan.

Pekka Knuuti

Arild-ohra on Pekka Knuutin pelolla Loimaalla kesän säiden takia pensonut hyvin ja on täystiheä. Alimmaisilla lehdillä on elokuun alussa jo tautia, mutta ylimmät lehdet ovat täysin terveitä.

Satoennuste alkaa 6:lla elokuun alussa

Toukokuu oli Loimaan seudulla hyvin kuivaa, ensimmäiset 15 mm sateet tulivat vasta toukokuun viimeisinä päivinä. Kesäkuussa tuli vettä jo 120 mm, mikä auttoi tähkään tulevien jyvien lukumäärään. Ohrakasvustoon ei kuitenkaan tullut liiasta vedestä aiheutuvaa keltaisuutta, mikä on merkki ojituksen toimivuudesta.

Heinäkuu oli jälleen kuivaa. Maa halkeili ja ohran kortta pystyi työntämään pellon halkeamaan puoli metriä.

Kylvömäärä Knuutilla oli 540 kpl/m², mutta ohra pensoi voimakkaasti.

– Tähkiä laskettiin olevan 860 kpl/m². Jos tähkässä on jyviä keskimäärin 20 ja tuhannen siemenen paino on varovasti arvioiden 45 gramma, satomäärä on 7 740 kg hehtaarilta. Käytännössä satoarvio on 6,5 tonnin paikkeilla, koska heikompiakin kohtia pellolta aina löytyy. On se kuitenkin kaksinkertainen määrä Suomen keskisatoon verrattuna.

– Arild näyttää antavan ison sadon, korkean valkuaisen ja on vielä aikainen. Tokko muuta rehuohraa kannattaisi viljelläkään, tuumii Pekka Knuuti.

Juha Kartano

Arild-ohra on Juha Kartanon pellolla tanakasti pystyssä, vaikka kasvusto on pensonut hyvin. Kylvömäärä oli vain 220 kg/ha, mikä on vähän isojyväiselle lajikkeelle.

Aikaisuus ja jyväkoko painoivat lajikevalinnassa

Hausjärveläinen Juha Kartano viljeli kesällä Arild- ohraa 24 hehtaarin alalla. Tätä ennen ohralajik­keena on ollut monitahoinen Brage, juuri aikaisuutensa takia. Monitahoisella ohralla Kartano on kokenut kuitenkin ränsistymisen olevan ongelma: kun ohra tuleentuu, sen niskat taittuvat. Jos silloin tulee sateita, tähkät katkeavat niskasta ja putoavat maahan.

Kartano toivoo ränsistymisen olevan vähäisempää kaksitahoisella ohralla. Lisäksi kaksitahoisen Arildin jyväkoko on iso, tuhannen jyvän paino on lajikekokeiden mukaan 49 grammaa ja isojen jyvien osuus on seulonnassa suuri.

– Punahome on yleensä pienissä jyvissä ja kun niitä on vähän, voisi olettaa, että Arild ei ole sille kovin arka.

Maalajiltaan Juha Kartanon pellot ovat kovasti vaihtelevia: hietasavea, hiesusavea, multamaata. Perusmuokkauksena tilalla käytetään kyntöä eikä pelkästään sen takia, että tilalla on siemenviljelyä. Pellot kynnettäisiin, vaikka siementuotantoa ei olisikaan.

Toukokuu oli hyvin kuiva, vettä tuli vain yhdeksän millimetriä. Kesäkuussa saatiin sadetta 68 mm ja viljat ovat pensoneet poikkeuksellisen hyvin. Heinäkuun sademäärä oli 38 mm.

– Sadepäiviä on ollut paljon, mutta vettä on tullut elokuun alkuun mennessä kuitenkin vähän. Ilmat ovat olleet kuin lehmän henkäys ja kasvitaudeille otollista kasvualustaa.

Tautitorjunta annettiin Arild-ohralle kertaruiskutuksena ja siinä vaiheessa, kun vihneitä alkoi olla jo näkyvissä. Ruiskutusajankohta siirtyi säiden takia: jos ei satanut, tuuli oli voimakas.

Comet Pron ja Libraxin seos näyttää kuitenkin purreen, tautia ei elokuun alkupäivinä ollut näkyvillä edes alalehdillä.

Rikkatorjunnassa Kartano luottaa Tooleriin.

– Käyttöaika on pitkä, sekoitettavuuus hyvä ja Tooler on myös hellävarainen. Vioituksia ei ole esiintynyt.

Laontorjunta on tehty Terpalilla, ja elokuun alussa ohra on vielä tanakasti pystyssä.

Huolimatta Arild-ohran aikaisuudesta – se on kaksitahoisten aikaisimpia – Kartano ennustaa puintien alkamisen menevän syyskuun alkuun, mikä lisää korjuuriskiä. Jos Arild pysyy loppuun saakka pystyssä, satoa on odotettavissa.

Ohran aikaisuustarvetta Kartano perustelee sillä, että kun talossa on myös kauraa, on hyvä, jos ohrat ehditään puimaan ennen kauroja.

Tautitorjunta on purrut hyvin Arild-kasvustoon

Tautitorjunta on purrut hyvin, vaikka heinäkuun ilmat olivat kosteita. Myös Tooler on rikka-aineena tehnyt tehtävänsä, rikkoja ei ole näkyvissä.

 

 

 

 

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa