20. marraskuuta 2017

kasvinsuojelu

Parempi kannattavuus kasvinsuojelulla

30.3.2017 |Teksti: Minni Tapola |Kuvat: Minni Tapola, Anna-Leena Ylhäinen ja Janne Laine

Monet olivat pettyneitä viime kesän pienijyväiseen vehnään, lisäksi DON-toksiinit pilasivat koko viljasatoa ja kannattavuus jäi heikoksi. Myös viljaa käyttävä teollisuus penää parempilaatuisen viljan puolesta. Mikä siis avuksi?

Yksi tärkeä keino viljasadon laadun parantamiseen on tehdä tautitorjunta viljalle ja tehdä se oikeaan aikaan.

Esimerkiksi viime kesän vehnäalasta ruiskutettiin alle 40 prosenttia, ja ruiskutetusta alasta puolet ruiskutettiin rikkaruiskutuksen yhteydessä.

Kuinka onnistua vehnän kanssa?

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luentopäivillä nousi voimakkaasti esiin se, että viljaa käyttävä teollisuus haluaa ostaa parempilaatuista kevätvehnää.

Vehnän laatutekijät, kuten hehtolitrapaino, valkuaisprosentti ja sakoluku, ovat olleet laskusuunnassa viimeiset vuodet.

Yksi työkalu parempilaatuisen vehnän tuotannossa on oikein ajoitettu kasvitautien torjunta. Viime kesänä Etelä- ja Varsinais-Suomessa vain alle puolet kevät­vehnästä ruiskutettiin tautiaineilla. Puolet näistäkin ruiskutuksista tehtiin rikkakasviruiskutuksen yhteydessä.

Vehnän tärkein laatua ja satoa nostava tautiruiskutus tulisi tehdä tähkälle. Rikkaruiskutuksen yhteyteen voidaan laittaa pieni määrä triatsolia, jos pistelaikku vaivaa suorakylvetyillä tai kevytmuokatuilla mailla. Vehnän taudit iskevät myöhään ja esimerkiksi viime kesän olosuhteissa vehnä olisi tarvinnut minimiä isomman annoksen tautiainetta. Ruiskuttamatta jääneet tähkät olivat ruskolaikun peitossa ja jyvän täyttyminen jäi vaillinaiseksi. Se näkyi pienenä jyväkokona sekä pienempänä satona.

Minimiruiskutuksella ruiskutettu vehnä Inkoon kokeissa 2016.

Comet Pro ja Prosaro -tautiaineet vehnälle tähkävaiheessa Inkoon kokeissa 2016.

Esimerkkilaskelma viime kesän kokeista

K-maatalouden koetilan kokeessa Hauholla kevät­vehnän sato nousi ruiskuttamattomaan verrattuna yli tuhat kiloa hehtaaria kohden, tuhannen jyvän paino oli 3,1 grammaa suurempi ja hehtolitrapaino nousi 1,4 kiloa.

Kun tästä vähentää tautiainekustannuksen sekä ruiskutuksen hinnan, jää 50 hehtaarin alalla nettotuloksi 5 820 euroa. Eikä tässä ole huomioitu laatulisiä. Käytetty kasvinsuojeluaine oli Mobius FX 0,35 + 0,35 l/ha, ruiskutus tähkälle.

Punahomeet kuriin kauran kukintaruiskutuksella

Suomalainen kaura on brändi maailmalla, joten vienti­mahdollisuuksia ei kannata haaskata huonolaatuisella sadolla ja DON-toksiineilla. Viime kesänä kaurasta ruiskutettiin tautiaineella vain alle 15 prosenttia.

Uudet satoisat kauralajikkeet vaativat hyvän lannoituksen lisäksi tehokkaan tautitorjunnan. Tautitorjunnalla saadaan jyväkokoa suuremmaksi ja painavammaksi.

Kauralla on ehdottoman tärkeää ajoittaa tautiruiskutus kukinta-aikaan. Tällöin voidaan ehkäistä DON-toksiinien syntyä ja toisaalta edelleen saavuttaa korkealaatuinen sato. Usean vuoden kokeissa DON-toksiineja on saatu vähenemään kukinta­ruiskutuksen avulla, lisäksi kauran hehtolitrapaino on noussut merkittävästi.

Kauran punahomeiden ja laadun hallinta

  • Peittaus Baytan Universal
  • Tautiruiskutus kukinta-aikaan Prosaron annoksella 0,5–0,6 l/ha. Kukinta-aika sijoittuu noin kahden viikon päähän lippulehtivaiheesta, yleensä heinäkuun puoleenväliin.

Uusi ajatus laadukkaamman ohran tuotantoon

Entäpä, jos rehuohralla tehtäisiin kaksi tautiruiskutusta, toinen lippulehdelle ja toinen tähkälle? Ensi kuulemalta tämä voi kuulostaa hurjalta. Pitkäaikaisissa kokeissa niin koeasemilla kuin maatiloilla on saatu ohran hehtolitrapainoa nostettua useilla kiloilla, kun ruiskutusohjelmaan on lisätty myöhäinen tähkäruiskutus protiokonatsolituotteella.

Parempilaatuisen sadon lisäksi sadonlisä on ollut merkittävä. Kun tähän vielä lisätään se ajatus, että kukintaruiskutuksilla saadaan ehkäistyä DON-toksiinien synty rehuohralla, on perusteltua kokeilla uutta ajatusta ohran tautiruiskutuksessa.

Tautiaineohjelma laadukkaan ohran tuotannossa

  1. Peittaus Baytan Universal              
  2. Lippulehtiruiskutus Mobius FX 0,25 + 0,25 l/ha
  3. Kukintaruiskutus tähkälle, noin kaksi viikkoa lippulehtiruiskutuksesta 0,5 l/ha Prosaroa

Hyviä tuloksia kauran kukintaruiskutuksella

Kauhajoen K-maatalouden myyjä Jari Koivumäki on ollut aktiivisesti tuomassa kauran kukintaruiskutuksen ajatusta Kauhajoen viljelijöille. Jari aloitti useita vuosia sitten kukintaruiskutuskokeet kauralla muutaman hyvän viljelijäasiakkaan kanssa.

Maatilamittakaavan kokeissa oli tarkoitus löytää Pohjanmaalla vaivanneisiin DON-toksiineihin tehoava ratkaisu ja parantaa kauran sadon laatua. Ruiskutukset tehtiin Prosarolla siten, että aina osa lohkoista jätettiin ruiskuttamatta vertailua varten.

– Yksi tärkeimpiä havaintoja viljelijöiden kanssa on ollut huomata kauran laadun paraneminen ruiskutuksen avulla, Jari Koivumäki kertoo ja täsmentää: – Hehtolitrapainon nousu on ollut merkittävä. Toksiineja ei ole onneksi esiintynyt sadossa näillä lohkoilla.

Tähän mennessä ruiskutuksia on tehty vertailun vuoksi sekä lippulehti- että röyhyvaiheessa, mutta jatkossa viljelijät tulevat ruiskuttamaan Prosaroa kerran kukkivaan kasvustoon. Myöhäisellä ruiskutuksella saadaan vaikutus hehtolitrapainoon sekä samalla torjuttua toksiineja, jos olosuhteet ovat otolliset niiden syntyyn.

Vihtiläinen Niko Ahlqvist (oik.) käytti Mobius FX -tautiaineratkaisua koko vilja-alallaan kesällä 2016. Vasemmalta Juha Peltola ja Minni Tapola.

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa