20. marraskuuta 2017

title=

Tärkkelysohra kulkee tasaista virtaa Altialle

21.1.2015 |Teksti: Riitta Niskanen |Kuvat: Sami Tirkkonen

Valtaosa tärkkelysohrasta tulee Altialle tilatoimituksina. K-maatalous huolehtii viljavirran tasaisuudesta tekemällä viljelysopimuksia Altiaa varten. 

Altian tärkkelys­ohran tarve kasvaa koko ajan. Vuonna 2014 meni rikki 188 000 ohratonnin raja. Vuoden 2015 tarvearvio on yli 190 000 tonnia.

– Olemme Suomen suurin ohran teollinen käyttäjä. Ohran hankinnassa kotialuevyöhykettämme ovat Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Pirkanmaa. Lisäksi ohraa, lähinnä hylättyjä mallasohraeriä, tulee myös kolmiosta Lahti–Hämeenlinna–Nurmijärvi, selvittää Altian viljanhankinnasta vastaava päällikkö Kari Kiltilä.

Hankintapäällikkö arvostaa korkealle K-maatalouden kanssa muodostunutta yhteistyötä, jota kehitetään koko ajan entistä tehokkaammaksi ja saumattomammaksi myös viljelijöitä ajatellen.   

– Lähtökohta on se, että valtaosa viljasta tulee tärkkelysohra­sopimuksilla eli paikalliset K-maataloudet tekevät sopimuksia Altiaa varten. Leijonanosa ohrasta tulee meille tilatoimituksina ja ­K-maatalous huolehtii viljavirran tasaisuudesta. 

Toimivasta yhteistyöstä kertoo sekin, että K-maatalous-ketju valitsi Altian vuoden 2014 yhteistyökumppanikseen.

 

Toimiva systeemi

K-ryhmä on ensimmäisten joukossa ottanut käyttöönsä hintakiinnitysmallin. Tämä tarkoittaa, että K-maatalous voi sopia viljelijän kanssa, että osaan tulevien kuukausien viljatoimituksista kiinnitetään hinta etukäteen.  

Altian ja K-maatalouden viljan hankintakuviossa limittyvät kaksi prosessia, mikä on todettu toimivaksi systeemiksi.  

– Viime vuoden lopussa suunnittelimme Rautakeskon kanssa ohran tavoitemäärät. Kukin K-maatalous pohti asiaa, keskusteli alueensa viljelijöiden kanssa ja alkoi vuodenvaihteen jälkeen tehdä sopimuksia, Kari Kiltilä selittää.

Sopimuksia tarkennetaan uuden ohrasadon valmistuttua syyskuun loppuun mennessä. Samalla lyödään lukkoon vuoden aikana Altialle toimitettavan viljan kokonaismäärä.

– Ennakoiva kauppatapa ja vilja­toimitusten suunnittelu on kaikkien osapuolten etu. Meille ostavalle teollisuudelle on tärkeää, että ohravirta on mahdollisimman tasainen päivästä ja kuukaudesta toiseen. Valtavat tarjontapiikit tai ei tarjontaa ollenkaan, se ei ole viljelijänkään etu.

 

Paras jyvä tärkkelyspitoinen ja pyöreä 

Altia on maailman ainoa ohratärkkelyksen valmistaja. Yli puolet yhtiön ostamasta viljasta menee tärkkelyksen valmistukseen. Sopimusviljelijät saavat perushinnan lisäksi laatulisää toimittamansa ohran tärkkelyspitoisuuden mukaan.

– Kun tärkkelys on meille arvokkain asia, jyvässä on hyvä olla mahdollisimman korkea tärkkelyspitoisuus, Kari Kiltilä perustelee.

– Sen sijaan jyvän itävyys ei ole meille vaade. Vastaanotossa ei kuitenkaan saa olla itäneitä jyviä. Valkuaispitoisuuskaan ei ole meille yhtä oleellinen asia kuin mallas­teollisuudessa.

Seulonta tuli viljan laatuhinnoittelutekijäksi satokaudella 2012–2013, kun Altia otti käyttöön kivikuorintamenetelmän. Kuoriminen prosessissa asetti omat vaatimuksensa jyvän koolle. Paras ohra on tasakokoista, pyöreää ja isoa.

K-maatalous on halunnut vastata Altian tarpeisiin. Lajikeluetteloon on haettu suurta, tasakokoista ja tärkkipitoista jyvää tuottavia ohralajikkeita.

 

Suosituslajikkeita runsaasti

Eri ohralajikkeita on markkinoilla lukematon määrä. 

– Kartoitamme koko ajan meille parhaiten soveltuvia lajikkeita ­yhteistyössä Keskon ja muiden lajike-edustajien ja kasvinjalostajien kanssa, hankintapäällikkö toteaa. 

Altian suosimiin lajikkeisiin kuuluvat kaksitahoiset mallasohraksi hyväksytyt lajikkeet sekä kymmenkunta muuta ohralajiketta. Niistä K-maatalouden toimittamia lajikkeita ovat muun muassa erinomaiseksi todettu SW Mitja, Amber, Maaren ja uutena tulokkaana Ragna. 

Sitä vastoin erittäin suosittu Vilde ei ole tärkkelysohrana paras mahdollinen pienehkön jyväkokonsa ja pitkulaisen jyvän muotonsa vuoksi. Menneiden vuosien päälajike Edel on nyt vanhana lajikkeena poistumassa viljelystä. 

– Yhteistyössä K-ryhmän kanssa olemme saaneet paljon hyvää aikaan, menestyslajikkeitakin, Kiltilä sanoo tyytyväisenä.

Hyvänkin ohralajikkeen elinkaari on nykyisin lyhyt, joten tutkimustyötä tehdään koko ajan K-maatalouden koetilalla Hauholla ja MTT:n Ylistaron tutkimusasemalla.

Oma merkityksensa on Kari Kiltilän mukaan myös viljapassilla, joka on ollut viljakaupan toimijoiden käytössä toista vuotta. 

– Viljapassi korvaa entiset, toisistaan poikkeavat viljalähetteet ja yhtenäistää alan käytäntöjä. Siinä myös kysellään enemmän asioita kuin kuormakirjassa, muun muassa lajiketta, joka tilalta on meille tulossa.

Tässäkin on K-ryhmä kunnostautunut. 

– Sieltä tulevissa viljapasseissa on lajike ilmoitettu 80-prosenttisesti, kun yleensä lajike on merkitty keskimäärin vain 53-prosenttisesti, Kiltilä mainitsee. 

 

Ohrasta ei mene mitään hukkaan

Altia tunnetaan Pohjoismaiden ja Baltian johtavana alkoholijuomayhtiönä. Tuotevalikoimaan kuuluu maailmallakin tunnettuja juoma­brändejä, kuten Koskenkorva ja Finlandia Vodka. 

Alkoholijuomat valmistetaan etanolista eli viljaviinasta, joka on tärkkelyksen ohella Altian päätuote.

Viinajuomien ohessa syntyy myös teknisiä laatuja teknokemian käyttöön. Käymisprosessissa syntyvän hiilidioksidin ottaa käyttöön Aga ja hyödyntää muun muassa kasvihuoneissa.

Ohratärkkelyksestä valtaosa menee paperi- ja kartonkiteollisuudelle. Lisäksi tärkkelystä käyttävät elintarvike- ja panimoteollisuus. Uusia sovelluskohteitakin etsitään koko ajan.

Tärkkelyksen ja etanolin valmistuksen sivutuotteena syntyy myös rehujakeita, jotka kuljetetaan liemirehuna suoraan sikatiloille, sekä jonkin verran kuivattavaa ohrarehua Atrialle A-rehun raaka-aineeksi.

– Ohrasta ei jää mitään hukkaan. Kun jyvä kuoritaan, myös siitä syntyvä kuorijäte poltetaan energiaksi uudessa biojätelaitoksessamme, Kiltilä summaa. 

 

 

K-maatalous huomioi Altian tarpeita lajikekehitystyössä

Teksti: Marjo Serenius, tutkimusjohtaja, K-maatalouden koetila

Altia on kertonut suunnitelmistaan uudistaa ohran kuorintalaitteistoaan reilusti ennen uuden laitteiston asennusta. Tämä mahdollisti kivikuorijan vaatimusten huomioimisen myös lajikekehitystyössä. 

Altia on tehnyt pitkään yhteistyökokeita MTT:n Ylistaron koeaseman kanssa kahdella eri koepaikalla Etelä-Pohjanmaalla. Kokeet ovat tärkeitä, koska virallisissa kokeissa ei ole aiemmin tutkittu seulontaa ja tärkkelyspitoisuutta, jotka ovat oleellisia ominaisuuksia tärkkituotannossa.

K-maatalous on halunnut vastata Altian tarpeisiin. Lajikeluetteloon on haettu suurta, tasakokoista ja tärkkipitoista jyvää tuottavia ohralajikkeita. Uusina Altian suosituslistalle ovat nousseet Pohjois-Ruotsista kotoisin oleva aikainen, satoisa kaksitahoinen SW Mitja ja monitahoinen Graminorin Ragna. Etenkin monitahoisten uutuuksien valinnassa on kiinnitetty huomiota Altian vaatimuksiin. Näin ollen uutuuksiksi on valittu monitahoisia, joiden jyväkoko lähentelee kaksitahoisia ohria. Laadun lisäksi Ragnalla on poikkeuksellisen hyvä korsi, mikä lisää viljelyvarmuutta.

 

Altian lajikekohtaisia vastaanottolaatutietoja satokaudelta 2014–2015.

 

Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa