19. syyskuuta 2017

kirjanpaina

Torju kirjanpainajan tuhot

6.4.2017 |Teksti: Salla Rantanen |Kuvat: Antti Tuulos

Kevät lämpenee hurjaa vauhtia, ja Suomen taloudellisesti merkittävin kuusen runko-tuholainen, kirjanpainaja, haastaa metsänomistajat kuusikoissa ympäri Suomen.

Kirjanpainaja (Ips typographus) on hyvin lämpöriippuvainen hyönteinen. Mikäli kesästä tulee kuuma ja kuiva, on tuhoriski entistä suurempi. Viime vuoden lämpimän toukokuun jälkeiset viileämmät viikot hillitsivät osaltaan kirjanpainajaparveilua ja sen myötä myös tuhoja.

BASF toi markkinoille uuden kirjanpainajaa vastaan suunnitellun telttamaisen Trinet-P-torjunta-ansan vuonna 2015. Ansan toimivuus perustuu kirjanpainajia houkuttelevaan Pheroprax-feromoniin sekä ansan ympärille viritettyyn verkkoon, joka on käsitelty alfa-sypermetriinillä.

Ansa toimii kaksivaikutteisesti, houkutellen sekä lopulta tappaen tuhohyönteisen verkolle. Verkkoon imeytetty tehoaine mahdollistaa sen, ettei aine pääse leviämään luontoon ja sitä on juuri oikea, käyttötarkoituksen mukainen määrä. Ansat ovat olleet myynnissä K-maatalouksissa vuoden 2016 alusta lähtien. Tänä vuonna myynnissä ovat myös vaihtoverkot sekä vaihtoferomoniampullit.

Kirjanpainajalle otollinen kohde on hakkuukypsä kuusikko aukean reunalla. Kuvassa pystytystä ennen ensimmäistä parveilua.

Tarkista kuusikot alkukeväällä

Ensimmäinen askel oman kuusikon suojelemisessa on tarkastaa mahdolliset riskikohteet jo alkukeväällä. Kirjanpainajalle otollinen lisääntymisalue on tuoreen hakkuuaukean reunalla seisova hakkuukypsä, etelään päin aukeava kuusikko. Hakkuujäte houkuttaa tuoksullaan kirjanpainajan paikalle ja auringon lämpö paahtaa reunapuut mukavan lämpimiksi lisääntymispaikoiksi.

Kirjanpainaja lisääntyy mielellään myös hakkuukypsää nuoremmissa kuusissa, mikäli muuta ei ole tarjolla.

Tuhoriski syntyy myös, jos lähistöllä on kirjan­painajan edellisenä vuonna tuhoamia kuusiryhmiä tai kesän yli maastossa ollutta tuoretta kuusipuu­tavaraa.

Helpointa tuholainen on tunnistaa tuhojäljistä: pihkavuoto, nuppineulanpään kokoiset reiät rungolla sekä tummanruskea puru rungolla ja puun tyvellä. Vanhat ja pitkälle edenneet tuhot näkyvät puun kuivumisena, neulasten ruskettumisena sekä kuoren irtoamisena. Torjunnan näkökulmasta kuivien puiden poisvienti on turhaa.

Tehokkaimman torjunnan savuttamiseksi Trinet-P-ansat on pystytettävä aukolle ennen kevään ensimmäistä parveilua. Feromoniampulli kiinnitetään kolmijalkaisen ansan keskelle roikkumaan, jolloin sen houkuttelemat tuhohyönteiset lentävät suurella todennäköisyydellä verkolle.

Feromoniampullin teho kestää niin kauan, kun siinä riittää nestettä. Korkea lämpötila kiihdyttää nesteen haihtumista, joten nestemäärän tarkkailu on suotavaa. Toisen parveilun jälkeen, torjuntakauden päätyttyä, on tärkeää poistaa verkot metsästä hyönteisresistenssin ehkäisemiseksi.

Käyttäjäkokemus

Keväällä 2016 pystytettiin viisi BASF:n kirjanpainaja-ansaa Johan Björklöfin metsään. Metsäpalsta sijaitsee

Loviisassa, ja palstalla oli kuusi vuotta vanha taimettunut hakkuuaukko. Ansat suojasivat etelään päin aukeavaa vanhaa kuusikonreunaa. Ansat purettiin syyskuun puolivälissä.

Björklöfin kokemus ansojen käytöstä ja toimivuudesta oli varsin positiivinen: yhtään kuollutta kuusta ei löytynyt metsänreunasta torjuntakauden lopussa.

Ansojen helppous korostui pystytyksessä ja käytössä. Ansaa ei tarvitse tyhjentää hyönteisistä kesän aikana laisinkaan, eikä hyönteisraatojen haju karkota pois lajitovereita. Helppous korostuu, jos metsät sijaitsevat kaukana asuinpaikasta: Ainoastaan feromoniampulli täytyy käydä vaihtamassa kesän aikana. Alumiinisen rungon ja teleskooppijalkojen vuoksi osat ovat keveitä ja helppoja kantaa maastoon.

Björklöfiä huoletti ainoastaan tulevien metsän­omistaja­sukupolvien kiinnostus metsistään:

– Metsään syntyy helposti tuho-ongelma, mikäli sen terveydestä ei olla kiinnostuneita.

Ongelmaksi voi muodostua myös liian myöhäinen torjunta-ajankohta, jos ansat ostetaan vasta, kun ongelma on jo ilmaantunut.

Myös viiden ansan hinta saattaa äkkiseltään tuntua korkealta, varsinkin jos metsänreunaa on paljon. Tällöin kannattaa verrata säästyvän puumäärän hintaa lopulliseen torjunta-ansasijoitukseen. Trinet-P:n avulla voidaan suojata jopa 82 prosenttia metsänreunan puista, mikä on tukkipuun hinnassa jo sievoinen summa.

Lisätietoja tuotteesta saat lähimmältä K-maatalouden myyjältä tai BASF:n asiantuntijalta:
Salla Rantanen, salla.rantanen@partners.basf.com, puh. 040 679 0649.

Trinet-P

  • Ansat aukolle ennen ensimmäistä parveilua.
  • Ensimmäinen parveilu alkaa, kun lämpötila on noin +18 °C.
  • Pystytys aukolle, ei metsään.
  • Pystytys 20–25 metrin päähän metsänreunasta.
  • Pystytys 20–25 metrin päästä toisistaan.
  • Kiinnitä ansa tukevasti maahan.
  • Vaihda ampulli, kun neste on haihtunut siitä pois.
  • Suojaa iho esimerkiksi nitriilikäsineillä.
  • Verkon teho kestää käytössä kuusi kuukautta.
  • Verkon voi säilöä käyttökuukausien välissä.
Jaa

Uusimmat videot

Palveluksessa